Mitä maakuntajoukossa tehdään?

Maakuntajoukko on rauhan aikana koulutus- ja valmiusorganisaatio, ja poikkeusoloissa Puolustusvoimien joukko. Maakuntajoukon poikkeusolojen tehtävät ja kokoonpano eivät ole julkista tietoa. Yleinen Puolustusvoimien esitys paikallispuolustuksesta löytyy verkosta.

Maakuntajoukon tehtävissä tarvitaan osaamista laidasta laitaan. Osa joukon jäsenistä kehittyy voimankäyttäjinä ja taistelijoina. Osa paneutuu logistiikkaan. Joillekin tehtävän vaatima osaaminen on kertynyt pääosin siviilitöissä, toiset syventyvät vain Puolustusvoimilla käytettävissä olevaan materiaaliin ja toimintamalleihin. Myös erittäin vaativia reserviläistehtäviä on mm. joukon johdossa ja asiantuntijatehtävissä. Maakuntajoukossa ei myöskään väheksytä partion kolmosta – tehtävän laadukas täyttäminen jokaisella tasalla on koko joukon onnistumisen perusta.

Maakuntajoukossa harjoitellaan taistelijan taitoja ja muuta yksilöosaamista, partio-, ryhmä-, joukkue- ja yksikkökokonaisuuden tehtäviä sekä joukon poikkeusolojen tehtävän mukaista toimintaa.

Maakuntajoukon jäsenet saavat hyvät tiedot tehtävästä ja sen edellyttämästä osaamisesta. Tehtävään on mahdollista kouluttautua kertausharjoitusten lisäksi osallistumalla omaehtoisesti jatkuvasti tarjolla olevaan koulutukseen. Vuoden aikana toiset osallistuvat muutamaan lyhyeen koulutukseen, mutta vaativan tehtävän haltijan on panostettava enemmän.

Käytännön koulutusaiheita ovat mm.:

  • asekäsittely ja ammunta
  • kohteen suojaaminen
  • viestitoiminta
  • voimankäyttö
  • partion toiminta
  • logistiikka
  • liikuntakoulutus
  • komentopaikka- ja esikuntatyö
  • viranomaisyhteistyö ja virka-apu
  • kouluttajakoulutus
  • johtaminen
  • oman tehtävän suunnittelu ja harjoittelu

Maakuntajoukon jäsenillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa sotilaallista osaamistaan reservissä. Toisin kuin määrämuotoisessa joukkotuotannossa, maakuntajoukon koulutusta suunnataan ja painotetaan jatkuvasti havaitun tarpeen ja osaamisperustan mukaisesti. Koska joukko vastaa suurelta osin omasta koulutuksestaan, on kouluttajana kehittyminen yksi siviiliinkin siirtyvä pääoma.

Joukko on maakunnan vahva voimavara, ja se osallistuu myös erilaisiin turvallisuustoimintaa edellyttäviin tapahtumiin ja moniviranomaisharjoituksiin.